Teemme tiiveysmittauksia pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla uusille sekä olemassa oleville rakennuksille. Mittauksen suorittaa aina VTT henkilösertifioitu ammattilainen.
Miksi rakennuksen ilmatiiviys on tärkeää?
Ilmanvuodot ja veto lisäävät energiankulutusta, asumisen epämukavuutta ja joissain tapauksissa aiheuttavat myös sisäilman laadun huonotumista tai kosteuden kerääntymistä rakenteisiin. Pitkällä aikavälillä riskit suurenevat.
Miksi tiiveysmittaus on tärkeää?
Koska se on ainoa työkalu, jolla voi tarkistaa kuinka rakennustyö on tullut tehtyä, löytää mahdolliset viat ja mahdollisuudet vikojen korjaamiseksi. Mittauksen hintalappu on pieni verrattuna huonoon ilmatiiviyteen tai rakenteisiin aiheutuneiden ongelmien korjaamiseen.
Tiiveysmittaus
Rakennuksen esivalmistelun jälkeen puhallinlaitteisto asennetaan ulko-oveen. Painemittari mittaa puhaltimen aiheuttaman ilmavirran sekä paine-eron rakennuksen sisä- ja ulkopuolen välillä. Ilmanvuotoluku q50 kertoo rakennusvaipan keskimääräisestä vuotoilmavirrasta tunnissa 50 Pa paine-erolla.
Tiiveysmittaus suurissa rakennuksissa
Pystymme 6 puhaltimen avulla mittaamaan samanaikaisesti ilmantilavuuden 880 000 m3 asti! Mittaaminen ei itsessään poikkea pienten rakennusten mittaamisesta, mutta valmistelutyöt tulee suunnitella ja valmistella huolellisesti, jottei sen suorittaminen hidasta muita rakennusvaiheita. Asuinkerrostaloissa, joissa on huonekohtaiset ilmanvaihtojärjestelmät, on mahdollista mitata erillinen ilmanvuotoluku halutulle määrälle asuntoja ja siten laskea rakennuksen keskimääräinen q50 luku.
Mikä on hyvä ilmatiiviys?
q50 = 4.0 Ylin hyväksyttävä arvo uusille rakennuksille.
q50 = 2.0 Virallinen vertailuarvo uusille rakennuksille.
q50 = 1.0 ... 1.5 Keskimääräinen arvo uusille rakennuksille kokemuksemme mukaan. Jos mitattu arvo on enemmän kuin 1.5 on yleensä helppoa paikantaa ja korjata ilmavuodot, jotta päästäisiin 1.5 pienempään lukuun.
q50 = 0.7 … 1.0 Hyvä arvo, joka on saavutettavissa huolellisella rakentamisella ja laadukkaita materiaaleja käyttämällä.
q50 = 0.4 … 0.6 Tyypilliset arvot passiivitaloille, edellyttää huolellista suunnittelua.
q50 = 0.2 … 0.3 Onneksi olkoon, rakennusvaippa on ihanteellisen ilmatiivis – rakentaminen on tehty pieteetillä ja laadukkaita materiaaleja käyttäen!
Palvelumme
Ilmanvuotoluvun mittaus
Mitataan ilmanvuotoluku q50 standardin sfs-en 13829 mukaisesti
Ilmanvuotokohtien paikannus
Tehdään luomalla rakennukseen voimakas paineilmaero käyttämällä apuvälineenä lämpökameraa, savukonetta ja anemometriä
Ilmanpitävyyden suunnittelu ja valvonta
Tutustumme huolellisesti projektiinne, löydämme kriittiset kohdat, esitämme parannusehdotuksia ja ehdotamme materiaaleja, jotka tekevät rakennuksen ilmanpitävyydestä kestävän
Mikä on oikea hetki tiiveysmittaukselle?
Uusien rakennusten kohdalla heti, kun ikkunat, ulko-ovet ja ilmansulku on asennettu, mutta ennen lopputarkastusta.
A vai B?
On kaksi tapaa mitata ilmanvuotoluku.
Suomessa käytetään menetelmää B, rakennusvaipan ilmanvuotoluvun mittausta: kaikki aukot rakennusvaipassa tukitaan, mukaan lukien takka, postiaukot, liesikuvun poistoputki.
Menetelmä A, “käytössä oleva rakennus”: ilmanvaihtoputket tukitaan, toiset aukot ainoastaan suljetaan (esim. takan hormin pelti kiinni, mutta ei sinetöidä). Jos rakennatte passiivitaloa, suositellaan mittauksen tekemistä myös A menetelmällä.
n50 vai q50?
n50: mitattu vuotoilmavirta tunnissa 50 Pa paine-erolla, jaettuna rakennuksen ilmatilavuus Vn
q50: mitattu vuotoilmavirta tunnissa 50 Pa paine-erolla, jaettuna rakennusvaipan kokonaispinta-alalla Arv, mukaan lukien alapohja.
n50 * Vn = q50 * Arv.
Suomessa vuodesta 2012 käytetään ainoastaan q50, joka on myös energiatodistuksissa käytetty arvo.
Ilmatiiviyden mittaus, tiiviysmittaus tai tiiveysmittaus?
Rakkaalla lapsella on monta nimeä!
